OPINTOMATKA EI OLE LOMAMATKA VAAN INVESTOINTI OSAAMISEEN

Opintomatka ei ole lomamatka – vaan investointi osaamiseen

Kuluneella viikolla Yle julkaisi kaksi uutista, joissa tarkasteltiin kuntien ja julkisyhteisöjen luottamushenkilöiden sekä viranhaltijoiden opinto- ja tutustumismatkoja: Helsinki maksoi konsulttiyhtiölle 17 000 euroa opintomatkan suunnittelusta ja Kahden yön opintomatka Wieniin maksoi 52 000 euroa.

Keskustelu on tärkeä ja tervetullut. Julkisilla varoilla toteutettujen matkojen tulee kestää kriittinen tarkastelu.

Samalla on syytä pohtia myös toista näkökulmaa: mitä menetämme, jos opintomatkoja ryhdytään pitämään lähtökohtaisesti epäilyttävinä?

Kaikki opintomatkat eivät ole samanlaisia

On olemassa huonosti valmisteltuja matkoja, joiden hyöty jää vähäiseksi. Niitä pitää voida kritisoida.

Mutta on myös opintomatkoja, joiden aikana tutustutaan ratkaisuihin, joilla voidaan säästää verovaroja, kehittää palveluita ja välttää miljoonaluokan virheinvestointeja. Näitä ei voi arvioida pelkän matkakustannuksen perusteella.

Olennainen kysymys ei ole, matkustettiinko, vaan mitä opittiin ja miten opittu tieto hyödynnetään.

Kiertotaloudessa käytännön kokemusta ei voi korvata Teams-kokouksella

Normid Matkat ja CE-Connector toimivat erityisesti kiertotalouden, energia-alan ja ympäristöteknologian kansainvälisten opintovierailujen järjestäjinä.

Tällä toimialalla oppiminen tapahtuu usein siellä, missä ratkaisut ovat käytössä.

Biokaasulaitoksen toimintaa, jätteen energiahyödyntämistä, kierrätyskeskuksen logistiikkaa tai materiaalikiertojen käytännön toteutusta ei voi ymmärtää pelkän raportin tai verkkokokouksen avulla. Vasta paikan päällä näkee prosessit, turvallisuusratkaisut, automaation, materiaalivirrat ja ennen kaikkea pääsee keskustelemaan niiden ihmisten kanssa, jotka vastaavat toiminnasta päivittäin.

Eurooppa toimii kiertotalouden laboratoriona. Yksi maa on onnistunut biojätteiden keräyksessä, toinen biokaasun tuotannossa, kolmas materiaalien uudelleenkäytössä. Näistä kokemuksista kannattaa oppia ennen kuin omassa kunnassa tai yrityksessä tehdään suuria investointipäätöksiä.

Yksikään eurooppalainen kaupunki ei ole maailman paras kaikessa. Siksi parhaat käytännöt löytyvät usein useista eri maista. Niiden kokoaminen yhteen on juuri opintomatkan tärkein tehtävä.

Investoinnit alkavat verkostoista

Usein ajatellaan, että opintomatkan tarkoitus on nähdä uusia kohteita. Todellisuudessa tärkein tulos on usein aivan muualla.

Hyvä opintomatka rakentaa kansainvälisiä verkostoja, joiden avulla voidaan myöhemmin ratkaista ongelmia, löytää yhteistyökumppaneita ja valmistella uusia investointeja. Siksi CE-Connectorin toiminta perustuu ajatukseen, että investoinnit alkavat verkostoista, referensseistä ja kansainvälisistä kumppanuuksista.

Matka on vain väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Miksi käyttää erikoistunutta opintomatkajärjestäjää?

Voisi ajatella, että lennot ja hotellit voi varata kuka tahansa. Se pitää paikkansa.

Asiantuntijaorganisaation lisäarvo syntyy kuitenkin aivan muusta.

Normid Matkojen ja CE-Connectorin yhteistyössä rakennetaan ohjelmia, joissa jokainen vierailukohde tukee osallistujien tavoitteita. Ohjelma ei muodostu nähtävyyksistä vaan oikeista ihmisistä, toimivista laitoksista, asiantuntijatapaamisista ja keskusteluista, joita osallistujat eivät pystyisi järjestämään omin voimin.

Hyvin suunniteltu opintomatka on asiantuntijapalvelu – ei matkailutuote.

Suurin osa työstä tehdään jo ennen ensimmäistä lentovarausta – oikeiden kohteiden, oikeiden ihmisten ja oikeiden keskustelujen löytämisessä.

PVJ – tavoitteellisen opintovierailun malli

Olemme kehittäneet toimintamme tueksi PVJ-ajattelun.

PVJ tarkoittaa kolmea vaihetta:

P – Preparation

Matkan tavoitteet, osallistujien tarpeet ja oikeat vierailukohteet määritellään huolellisesti jo ennen ensimmäistä lentovarausta.

V – Visit

Vierailun aikana keskitytään tiedonvaihtoon, asiantuntijakeskusteluihin, verkostoitumiseen ja käytännön ratkaisuihin. Ohjelma rakennetaan oppimisen, ei matkailun näkökulmasta.

J – Jatkohyödyntäminen

Matkan jälkeen arvioidaan, mitä opittiin, miten tieto voidaan hyödyntää omassa organisaatiossa ja millaista lisäarvoa vierailu tuotti. Vasta tässä vaiheessa voidaan todella arvioida, oliko matka onnistunut.

PVJ-ajattelun lähtökohta on yksinkertainen: opintomatkan arvo ei synny kilometreistä vaan vaikuttavuudesta.

Millainen on hyvä opintomatka?

Hyvä opintomatka kestää avoimen tarkastelun. Sen tunnistaa ainakin näistä asioista:

  1. Selkeä tavoite
    Matkalle on määritelty etukäteen, mitä tietoa, kontakteja tai vertailukohtia haetaan.
  2. Oikeat osallistujat
    Mukana ovat ne henkilöt, jotka voivat hyödyntää oppeja päätöksenteossa, valmistelussa tai käytännön työssä.
  3. Ammattimaisesti valitut vierailukohteet
    Kohteet eivät ole nähtävyyksiä, vaan liittyvät suoraan osallistujien tehtäviin ja organisaation kehitystarpeisiin.
  4. Asiantuntijakeskustelut
    Matkan arvo syntyy keskusteluista niiden ihmisten kanssa, jotka vastaavat toiminnasta käytännössä.
  5. Tiivis ja perusteltu ohjelma
    Ohjelmassa ei ole täytettä. Jokaisella tapaamisella, siirtymällä ja vierailulla on tarkoitus.
  6. Dokumentointi ja raportointi
    Matkan jälkeen on pystyttävä kertomaan, mitä opittiin ja miten oppeja aiotaan hyödyntää.
  7. Jatkotoimet
    Paras opintomatka ei pääty paluulentoon, vaan käynnistää valmistelua, yhteistyötä, uusia ratkaisuja tai parempia päätöksiä.

Keskustelua tarvitaan – mutta myös tasapainoa

On hyvä, että julkisilla varoilla toteutettuja matkoja tarkastellaan kriittisesti. Läpinäkyvyys lisää luottamusta.

Samalla olisi vahingollista, jos keskustelu johtaisi siihen, että kansainvälisestä oppimisesta tulisi epäilyttävää tai että kuntien ja yritysten asiantuntijat jättäisivät tutustumatta muualla jo toimiviin ratkaisuihin.

Parhaimmillaan hyvin valmisteltu opintovierailu ei ole kustannus vaan investointi. Sellainen investointi, joka voi auttaa välttämään huomattavasti suurempia kustannuksia tulevaisuudessa.

Siksi opintomatkoja ei pitäisi arvioida ensisijaisesti niiden hinnan perusteella, vaan sen perusteella, mitä hyötyä ne tuottavat yhteiskunnalle.

Matti Ranta-Krenkku, matkailuyrittäjä, kiertotalouskonsultti

Normid matkat/Ce-connector